HERO salibandy, 4.divisioonan 1.kierros Vantaa 10.10.2010
Tänään Herolaisille koitti uusien haasteiden aika, takana kaksi kautta Salibandyliigan sarjoissa, molemmilla kausilla suora nousu ylemmälle sarjatasolle, 6.divarista neloseen. Melkein jokainen peli oli meidän hallinnassamme suurimman osan peliajasta, näkyi hienoja kuvioita & harhautuksia ja tarjottiin kunnon showta kuurojen salibandymiesten pelitaidoista, siitä miten pelataan kun kentällä ei kuule. Kesä’10 ei mennyt treenien ohella yhtä hyvin kuin viime kausina, enemmän jätkiä näkyi futistreeneissä & terasseilla kuin varsinaisissa joukkueen kuivatreeneissä. Joukkueesta huokui hieman motivaation puutetta ja hieman ”pissaa tullut päähän” fiilistelyä. Ennen kauden avausta saunaillan toteuttaminen oli paljon tärkeämpää kuin jonkun harjoitusmatsin järkkääminen. Mutta silti luottavaisin mielin mentiin 4.divarin haasteita kohti.
Hero – KaPa-90 : 0 – 8
”Klip-klap-klop-poks –> maali.” ”Klap-klap-klop–paks-> maali.”
(Viittomakielelle tulkattuna: syöttö-syöttö-syöttö–laukaus–> maali)
Tätä ”sulosointua” yleisö kuunteli melkein koko matsin ajan, KaPa-90 näytti heti matsin alusta alkaen että miten salibandya pelataan 4.divarissa. Kaveri puolusti tehokkaasti mies – miestä vastaan ja hyökkäyspeli oli murhaavan tehokasta, syöttöjä meni laidasta laitaan ja lavasta lapaan, aina oli joku mies vapaana. Kuviot olivat välillä sen verran nöyryyttäviä, että koko Heron joukkueen (paitsi maalivahti) olisi voinut saattaa läheiselle huoltoasemalle kahville. Syöttökuviot ja läpiajot pistivät varmaan yleisön ihmettelemään että miten toi joukkue on noussut kahdessa kaudessa suoraan 4.divariin, sen verran sekavaa sinisten sankarien peli oli. Hero väläytteli ajoittain myös hienoja kuvioita mutta se lopullinen niitti, grande finale, pommi: LAUKAUS, jäi puuttumaan.
Ehkä asiaan vaikutti harjoituspelaamisen puutteen lisäksi taktinen pelaaminen, välillä koko viisikko ei tiennyt mitä pitäisi tehdä ja ketä ottaa kiinni. Valmentajalla on varmaan valmiita kuvioita & luentoja seuraavia treenejä varten, niin moni asia on päässyt unohtumaan pitkän hellekesän (loman) jälkeen.
Ja Heron otteissa puuttui 2 tärkeää tekijää, röyhkeys & loppuun asti pelaaminen. Se ei näkynyt Heron otteissa koska näitten kahden asian ”ilmentymä” kentällä kahtena viime kautena on ollut Marko Vuoriheimo. Viime kauden 40 pisteen tehomiestä ”Maketalk” Vuoriheimoa ei ehkä nähdä tällä kaudella kentällä pistämässä 120% likoon ja näyttämässä mallia niille jotka ”eivät viitsi” pelata kunnolla loppuun asti. Maken työkiireiden ja ajanpuutten vuoksi Hero menetti ehkä sen röyhkeimmän karvaajan ja herättelijän, mutta tämä tarjoaa muille hyökkäyspelaajille tilaisuuden ylittämään itsensä ja oppia pelaamaan ”uusien” ketjukavereiden kanssa.
Mutta pelissä oli jotain positiivistakin, maalissa loistanut Rasmus Raurala piti lukemat yksinumeroisina, ilman Rauralan upeita koppeja Hero olisi päästänyt ainakin yli 10 maalia, maalivahti sai kehuja myös vastustajalta. KaPa-90 oli kuitenkin kova vastus ja lohkon parhaita joukkueita, kova oppitunti & herätys joukkueelle näin heti alkuun.
Hero – Lännenmiehet: 2 – 5
Peli lähti käyntiin Heron osalta paremmin kuin avauspelin pallontuijotus-sembalossa, Hero pääsi ajoittain hallitsemaan palloa ja hyökkäämään vaarallisesti mutta vieläkin se tärkein puuttui, laukaus. Laukaukset olivat joko epätarkkoja tai F-junioreiden tasoisia vetoja. Lännenmiehet on myös yksi sarjan kovimmista joukkueista mutta Hero oli tässä pelissä paremmin mukana, muutamia nukahduksia näkyi kyllä mutta muuten pelinhallinta oli parempaa ja rauhallisempaa. Vastustajan viimeistely oli parempaa, maalit tulivat edellisen pelin tapaan hienojen kuvioiden jälkeen ja yhdessä maalissa kaveri pääsi nopeasti vetämään vapaalaukauksen verkkoon asti Heron pelaajien huitoessa jotain käsillään kentällä. Peli oli viihdyttävää ja tasaista, ottelun keskivaiheessa tilanne oli 2-2. Mutta Lännenmiehet pääsi johtoon Heron puolustuksen & sentterin yhteistyön puutteen vuoksi.
3.erässä valmentaja lopetti ”fair play” meiningin eli laittoi kentälle ne sankarit jotka ovat näyttäneet hyviä otteita tähän asti, 2 hyökkäysketjua ja 5 pakkia. Päätöserässä Heron peli-ilme muuttui totaalisesti: joukkue vyörytti raivokkaasti kohti vastustajan maalia, entiskausien hienoja kuvioita väläytellen. Tilanteet pelattiin loppuun asti ja karvaus oli oikeaoppista, vastustajalla ei ollut mahdollisuuksia päästä hyökkäykseen kun siniset sankarit punaisine naamoineen tulivat kohti ja kovalla tempolla. Tilanteita oli mutta maaleja ei. Tämä vyörytys meni lopuksi sen verran överiksi, että vastustaja pääsi vaarallisiin 2-0 ja 2-1 vastahyökkäyksiin mutta Heron liukas lukko M.Huuhka ei pettänyt joukkuettaan ja torjui kaiken. Loppuvaiheessa meno alkoi hyytyä kun maaleja ei saatu aikaan ja vastustaja pääsi välillä myös pelaamaan ylivoimaa, joukkue pääsi kahden maalin karkumatkalle ja samat lukemat taululla pelin päättyessä: 2-5.
Vaikka tästä pelistä tuli 0 pistettä tilille, joukkue sai lisää itseluottamusta tulevia pelejä ajatellen, varsinkin loppuvaiheen vyörytys ja kuviot antoivat esimakua tulevista paremmista peliotteista.
Ja joka jätkä kopissa tiesi pelin jälkeen, että tälläkin kaudella me voidaan olla yksi kovimmista joukkueista jos noudatetaan pelitaktiikkaa ja pelataan joka tilanne loppuun asti. Ja vielä se LAUKAUS, p*****e !
Teksti: Sami Vuoriheimo