HERO ry:n historia on esillä Kuurojen museon verkkomuseossa:
http://www.kuurojenmuseo.fi/?page_id=1770&lang=fi
Jo vuonna 1910 oli Helsingissä innokkaita kuuroja miehiä, jotka olivat harrastaneet jotakin urheilumuotoa. Urheiluseuraa ei vielä silloin ollut vaikka kirjaan oli merkitty vuosiluku 1900. Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura perustettiin vuonna 1904. Perimätiedon mukaan seuran perustajina olivat muun muassa Sulo Vuokko, Oskar Lumme, Eino Karilas. Vuonna 1924 urheiluseura rekisteröitiin.
Lyhennettä HERO käytettiin nimikkopapereissa jo 1940-luvulla. 50- vuotisjuhlassa Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseuran nimi muutettiin Helsingin Kuurojen Urheiluseura HERO ry:ksi. Samalla HERO sai oman lippunsa, jonka vihki silloinen pastori Lauri Paunu. Lipun suunnitteli ja piirsi Osmo Entelä. Hänen luomuksiaan olivat myös kunnia- ja ansiomitalit. Vuonna 1967 HERO sai viirin, jonka suunnitteli Pentti Laurila. Vanhin löydetty HERO-lehti on vuodelta 1948. Lehden oli toimittaneet Arvo Helenius ja Pentti Laurila.
Kuurojen urheiluseura perustettiin, jotta kuurot saisivat yhdessä harrastaa urheilua ja osallistua urheilukilpailuihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuosina 1900-1950 harrastettiin erilaisia lajeja kuten voimistelua, soutua, hiihtoa, uintia, pyöräilyä, painia, nyrkkeilyä, pöytätennistä ja käsipalloa.
Seuran parhaita ja kuuluisia urheilijoita olivat muun muassa Antti Jokelainen, jota kutsuttiin ”Suomen karhuksi”. Hän juoksi 1910- luvulla 100 metriä loistoajalla 11,2 sekuntia. Oskar Wetzell oli seuran alkuaikojen paras uimahyppääjä. Hän oli myös Suomen mestari ja toistaiseksi ainoana kuurona ottanut osaa kuulevien olympialaisiin Lontoossa 1908 ja Tukholmassa 1912. Hän harrasti myös painia vuosina 1908-1914.
1930 -luvulla pyöräily oli suosittua. Pyöräilykilpailuun osallistui jopa 24 harrastajaa. Pyöräilyn suosio oli nousussa kunnes vuonna 1939 toinen maailmansota katkaisi suosion. Vuoden 1989 MM-kisoissa Uudessa- Seelannissa seuran jäsen Veikko Parikka voitti pronssin.
1950-luvulla oli suunnistus suosiossa. Uolevi Saarikkoa pidetään suuressa arvossa seuran suunnistuksen eteenpäin viemisessä. Hänen ansiostaan seuralle on tullut hyviä saavutuksia Suomen Kuurojen Urheiluliiton mestaruus- ja kansainvälisissä kilpailuissa.
Vuoden 1950 jälkeen Olli Lehti oli seuran kantavimpia ja maineikkaimpia yleisurheilijoita. Hän oli ollut mukana kansainvälisissä kilpailuissa sijoittuen kärkisijoille. Pikamatkoilla hän juoksi kuurojen Suomen ennätyksiä. Hänen 400 metrin ennätyksensä on edelleen voimassa.
1990- luvulla merkittävin seuran yleisurheilija oli Robert Torssonen, hän oli tuonut seuralle Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia. Hän teki paljon nuorten ennätyksiä.
Seuran naiset olivat harrastaneet ja kilpailleet uinnissa 1930-luvulla, yleisurheilussa 1940-luvulta alkaen ja suunnistuksessa 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1961 Kuurojen Maailmankisoissa Helsingissä seuran naiset voittivat kultaa naisvoimistelussa.
1970-1980-luvuilla seuran jäsenet ovat harrastaneet ja kilpailleet siihen aikaan muodissa olleissa urheilulajeissa kuten surffailussa, pöytätenniksessä, hiihdossa ja pujottelussa. Pujottelukilpailuissa seuran jäsenet olivat tuoneet mestaruuksia ja mainetta SM- ja PM-kisoissa.
Seuran jäsenten käytössä on ollut eri puolilla Helsinkiä palloilusaleja, joita kori- ja lentopalloilijat, naiset sekä 1987 lähtien salibandyn pelaajat ovat ahkerasti käyttäneet.
1950-luvun alussa harrastettiin käsipalloilua, mutta vuoden 1959 lopulla se vaihtui koripalloiluksi. Koripallo oli 1960-luvulla seuran suosiossa. Koripallon tarmokkaana valmentajana oli Oiva Virtanen (kuuleva). Koripallon pelaajat edustivat Suomea Kuurojen Maailmankisoissa vuosina 1961 Helsingissä (hopea), 1965 USA:ssa (hopea), ja 1989 Uudessa-Seelannissa (pronssia). 1970-1990-luvuilla pelattiin erilaisissa turnauksissa ja ystävyysottelussa esimerkiksi Baltian ja Pohjoismaita vastaan.
Vuonna 1969 aloitettiin lentopallo, johon myös naisjoukkue oli tullut mukaan. Vuonna 1973 kuurojen MM-kisoissa lentopalloilijat olivat ensi kertaa mukana. Valmentajana toimi Martti Huotari. Koripallojoukkueen tavoin lentopallojoukkuekin ahmi mitaleja MM-kisoissa ja osallistui ystävyysotteluihin muita maita vastaan. Lentopallon naisjoukkue oli 1970- 1980- luvuilla tiivisti mukana ystävyysotteluissa. Vuonna 1988 naispelaajat osallistuivat ensimmäistä kertaa PM-kisoihin ja toivat Suomelle hopeaa. Vuonna 1993 naisjoukkue oli ensi kertaa mukana Kuurojen MM-kisoissa Bulgarian Sofiassa.
1990-luvulla salibandysta ja jääkiekosta tulivat suosittuja lajeja. Hero niitti mainetta voittamalla kahdeksan kertaa peräkkäin miesten salibandyn SM-kultaa vuosina 1995-2003.
Vuonna 2008 HERO ry:n salibandyjoukkue osallistui SSBL:n 6.divisioonan peleihin, joukkueessa riitti taitoa ja nousikin huikeasti suoraan kahdessa kaudessa 4.divisioonaan, vuonna 2010 pelattiin jo 4.divisioonassa, joka jäi sitten salibandyjoukkueen viimeiseksi kaudeksi.
Salibandyn suosion laannuttua, futsal nousi uudeksi suosikkilajiksi sekä Suomessa että muualla Euroopassa. HERO:n pelaajia on yleensä ollut vahvasti edustettuna Suomen kuurojen naisten ja miesten futsal-maajoukkueissa.
Jääkiekossa Suomen kuurojen jääkiekkomaajoukkue (Deaf Lions) on ollut edustettuna v.1995 alkaen Winter Deaflympics-kisoissa, Euroopan mestaruuskisoissa sekä MM-jääkiekossa. Maajoukkueessa on pelannut monia HERO:n jäseniä. Kausina 2014-2016 HERO ry:n jääkiekkojoukkue oli mukana SJL:n Eteläisen alueen harrastesarjassa.
Seuralla on nykyään noin 350 jäsentä ja tavoitteenamme on palvella kaikkia jäseniä tasapuolisesti tarjoamalla liikuntaa ja urheilua kaikenikäisille jäsenille.
Pyrimme myös tukemaan kuuroja maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita liikunnan pariin.
